Kaksi Intianamerikkalaista vuoden 2021 lasten Ilmastopalkinnon finalistien joukossa

Vuoden 2021 Children ’ s Climate Prize-kilpailun viiden finalistin joukossa on kaksi Intialaisamerikkalaista teini-ikäistä ja Australialaistaustainen tyttö, jotka pyrkivät ”luomaan vaikuttavia ratkaisuja todellisiin maailmaa vaivaaviin ongelmiin.”

Saratogasta Kaliforniasta kotoisin oleva Reshma Kosaraju, 15, valittiin käyttämään tekoälyä metsäpaloja vastaan, kun taas San Carlosista kotoisin oleva Yash Narayan, 17, pärjäsi Syväjäteteknologiallaan.

Australian Melbournesta kotoisin oleva Anjali Sharma, 17, pidätettiin, kun hän johti joukkokannetta Australian ympäristöministeriä vastaan.

Voittaja paljastetaan marraskuussa. 8 saa 100 000 Ruotsin kruunua (11 450 dollaria), diplomin ja mitalin. Tämän vuoden palkinto jaetaan mediatiedotteen mukaan digitaalisessa lähetyksessä marraskuun puolivälissä.

Palkittu luontokuvaaja Aishwarya Sridhar Navi, Mumbai, Intia, joka oli yksi tuomariston jäsenet sanoi, ” Olin täysin puhallettu yli silkkaa kekseliäisyyttä ja käytännön soveltaminen kunkin finalistin hankkeita.”

”Jokainen heistä on projekteissaan käsitellyt todellisia ongelmia, jotka vaivaavat maailmaamme, ja he pyrkivät luomaan vaikuttavia ratkaisuja. Heidän työnsä näkeminen toi myös varmuuden siitä, että kun heidänlaisensa nuoret näyttävät esimerkkiä, tulevaisuus on oikeissa käsissä.”

Kosaraju kehitti tekoälymallin (AI), joka ennustaa metsäpaloja ennakoivasti säätietojen ja muiden parametrien avulla. Siinä otetaan huomioon sekä alueen sää että muut ajalliset tekijät ihmisen käyttäytymisen huomioon ottamiseksi.

Valintaraati totesi projektia valitessaan, että ” ilmastonmuutos ja metsäpalot vahvistavat toisiaan ja maastopalot ovat nykyään monin paikoin suurempia, voimakkaampia ja pitkäkestoisempia.”

”Metsäpaloista on tullut yhä enemmän globaali ja ajankohtainen kysymys. Reshma edustaa nuorisoyrittäjyyden parhaita puolia: rohkeaa, innovatiivista ja ratkaisukeskeistä.

”Hänen mallinsa käyttää tekoälyä ja teknologiaa innovatiivisella ja älykkäällä tavalla, jotta metsäpalojen riski voidaan ennustaa tarkasti ja samalla ottaa huomioon ilmaston, sään ja ihmisen käyttäytymisen riippumattomat muuttujat.”

”Selkeä ja skaalautuva liiketoimintakonsepti, jossa kokonaisvaltainen lähestymistapa saavutettavuuteen”, tuomaristo sanoi kuvaillen sitä ” esimerkkinä poikkeuksellisesta ja luovasta ratkaisusta, joka perustuu systematisoituun lähestymistapaan.”

Yash Narayanin DeepWaste on helppokäyttöinen mobiilisovellus, joka hyödyntää tehokkaita tekoälyalgoritmeja tarkan ja välittömän jätteen luokittelun mahdollistamiseksi.

Valitessaan projektinsa tuomaristo totesi: ”joka vuosi heitetään pois paljon lajittelematonta jätettä, joka talletetaan tai poltetaan, mikä lisää turhia päästöjä.”

”Tämä on valtava ongelma ja haaste yhteiskunnillemme tehokkaan jätehuollon aikaansaamiseksi”, siinä sanottiin. ”Oikein lajitellusta jätteestä tulee resurssi ja se muodostaa perustan resurssien kiertovirralle.”

”Tämä on toimenpide, joka on ehdottoman välttämätön kestävämmän kulutuksen saavuttamiseksi, ja se on esimerkki siitä, että me kaikki voimme myötävaikuttaa siihen.”

”Resurssitehokas kiertotalous voidaan kokea monimutkaiseksi ja vaikeaksi”, tuomaristo sanoi, ” mutta tässä Yash on löytänyt hyvän ja mielenkiintoisen ratkaisun suurella innovaatiolla.”

”DeepWaste on vaikuttava projekti, itseoppiminen, saatavilla, skaalautuva, ja kehityspotentiaali on valtava,” se sanoi toteaa, ”Yash ja DeepWaste ovat juuri ajoissa ja edistää tietoisuutta ja tietoa.”

Anjali Sharma johti 7 muuta opiskelijaa oikeusjutussa, joukkokanteessa Australian ympäristöministeriä vastaan. Asiaa käsiteltiin Australian korkeimmassa oikeudessa, liittovaltion tuomioistuimessa.

Valitessaan hänet ”ilmastonmuutoksen torjumisesta oikeussalissa”, valamiehistö totesi, ” liian usein päättäjät ja johtajat tekevät päätöksiä lyhyen aikavälin taloudellisten näkökohtien perusteella, vaikka sillä voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia pidemmän ajan kuluessa.”

”Tulos voi tarkoittaa sitä, että tulevat sukupolvet joutuvat kantamaan kustannukset”, lehti kuvaili Anjalia ” värikkääksi esimerkiksi vallasta, jota yhä useammat nuoret pullistelevat muutoksen aikaansaamiseksi.”

”Ja se osoittaa myös, miten nuoret voivat haastaa kokonaisia toimialoja ja aloja lain avulla. Anjalin kyky mobilisoida on vaikuttava ja edustaa maailmalla kasvavaa ilmiötä.”

”Vaatii rohkeutta haastaa nykyinen valta ja vakiintuneet rakenteet ja onnistua saavuttamaan ’huolenpitovelvollisuus’ fossiilisia polttoaineita paljon käyttävässä maassa, kuten Australiassa.”

”Anjali on merkittävä uranuurtaja ja hänen juridinen vääntönsä on historiallinen Australiassa”, tuomaristo sanoi. ”Hän on inspiraation lähde sille, miten nuoret voivat painostaa konkreettisiin muutoksiin ja on siksi roolimalli muille.”

Palkinto myönnetään ”nuorille, jotka ovat tehneet poikkeuksellista työtä ilmaston ja ympäristön hyväksi”, ja sitä tukee ja hallinnoi lasten Ilmastosäätiö, jonka perustaja on Telge Energi.

Koska Telge Energi uskoo nuorten kykyyn ajaa muutosta maailmassa, palkinto on nyt osa heidän jatkuvaa työtään kestävän kehityksen ja uusiutuvan energian tuotannon puolesta Ruotsissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *